Ota yhteyttäJATKA TÄSTÄ
JATKA TÄSTÄ

Johtajuusdialogi

Hyvässä seurassa käytäviä keskusteluja tulevaisuuden organisaatioiden haasteista ja niihin vastaamisesta

Johtajuusdialogissa on tullut esiin, että ainakin seuraavat kolme asiaa ovat kehittämisen arvoisia jokaisessa tulevaisuuteen tähtäävässä, päättymättömään peliin sitoutuneessa organisaatiossa.

1. SUORITUSKYVYN KEHITTÄMINEN 

Suorituskyky on jokaisen ihmisen ja ihmisistä koostuvan organisaation voimanlähde. Se perustuu energian määrään ja laatuun. Jotta olemme tulevaisuudessakin relevantteja olentoja, meidän tulee huolehtia suorituskyvystämme ennen kuin huolehdimme suoritettavista tehtävistämme.

Suorituskyvyn perustana oleva energia syntyy ihmisissä fyysisen, emotionaalisen, älyllisen ja henkisen polttoaineen sekoituksesta. Yksinään mikään näistä ei vielä riitä ihmisen polttoaineeksi. Tarvitaan tasapainoa henkisen tarkoituksen, älyllisen moniulotteisuuden, emotionaalisen kokemuksen ja fyysisen jaksamisen välillä.

Tämä video kuvaa aihetta hyvin.

Lataa tästä muistilista fyysisen jaksamisen perusteisiin.

Lukusuositus: The Power of Full Engagement (Loehr & Schwartz)

2. ITSETUNTEMUKSEN KEHITTÄMINEN 

Itsetuntemus on kykyä selittää itselleen ja muille oman maailmankuvansa perusteet. Noihin perusteisiin kuuluvat omat arvot, tarkoitus ja missio niin työssä kuin sen ulkopuolella. Mitä selkeämpiä olemme näiden peruskysymysten suhteen, sitä selkeämpää on päätöksentekomme hankalassakin tilanteessa. Itsetuntemus auttaa myös emotionaalisen energian tuottamisessa.

Luonnetyypin ymmärtäminen on yhdenlainen avain itsetuntemukseen. Enneagrammi kuvaa yhdeksää perusluonnetta, joista jokaisella on omanlaisensa kasvupolku ja stressiprofiili.

Lataa tästä itsetuntemusta syventävä johtajuusprofiili.

Lukusuositus: Enneagrammin viisaus (Riso & Hudson)

3. HENKINEN KASVU

Henkinen kasvu on oman osansa ymmärtämistä tässä ihmisten elämässä.

Se on kykyä kasvaa ihmisenä (Growing Up), avautua eri älykkyyksille (Opening Up), laajentaa näkökulmia (Showing Up), siistiä ja valaista omia varjopuoliaan (Cleaning Up), ja havahtua läsnäoloon tässä ja nyt, vailla turhia huolia ja ajatuksia (Waking Up). Nämä viisi henkisen kasvun suuntaa ovat samalla viisi viisauden muotoa. Niitä kehittämällä otamme aidosti käyttöön täyden potentiaalimme ihmisinä, johtajina ja kollegoina.

Lataa tästä lyhyt kertaus aiheesta ja katso alta video viidestä viisauden lajista.

Lukusuositus: Coherence – Secret Science of Brilliant Leadership / Science of Exceptional Leadership and Performance (Watkins) tai SQ 21 (Wigglesworth) tai Läsnäolon voima (Tolle) 

4. IHMISTEN ERILAISUUDEN YMMÄRTÄMINEN 

Vaikka olisimme miten ymmärtäväisiä ja suopeita, voivat toisten ihmisten erilaiset maailmankuvat hämmentää, suututtaa ja aiheuttaa turhia konflikteja vuorovaikutuksessa. Syvempi ymmärrys vuorovaikutukseen saadaan, kun ymmärretään sitä mielen monimutkaista rakennetta, joka on meidän ajattelumme taustalla.

Tätä ymmärrystä avustamaan on kehitetty Kerrostalomalli.

Kerrostalomalli jakaa ihmisen erilaisuuden viiteen osatekijään:

  1. Näkymiin, joiden taustalla on luontainen näkökulmamme: Visionääri, Toimija, Vuorovaikuttaja tai Systeemikko
  2. Maisemiin, jotka perustuvat ajattelun kerrokseen
  3. Tyyppeihin, jotka suuntaavat huomiotamme tiettyyn suuntaan (oli kerros mikä tahansa)
  4. Olotiloihin, jotka luovat jaksamisemme ja läsnäolomme perustan
  5. Kehityslinjoihin, joiden perustalle osaamisemme johtajana rakentuu

Monimutkaista, tiedän – mutta yksinkertaisempi kokonaisuus ei tee oikeutta ihmisenä olemisen moniulotteisuudelle. Yksi tapa purkaa tätä kokonaisuutta on valita yksi Kerrostalomallin tekijöistä / viikko, ja yrittää huomata miten se vaikuttaa itsessä ja / tai kollegoissa.

Katsotaan jokaista kohtaa vielä hieman tarkemmin.

Näkymät ovat luonnollisia tapoja nähdä maailma eri vinkkelistä

Oikean puolen näkymät avaavat meille ulkoisen, objektiivisen todellisuuden. Vasemmalta puolelta taas näkyy maailman sisäinen, subjektiivinen puoli.

Kuvion ylänurkat tarkoittavat yksilötasoa ja alanurkat yhteisötasoa. Näin saadaan aikaan yksilön sisäinen ja ulkoinen todellisuus (Näkymä 1 ja 2), sekä yhteisön sisäinen ja ulkoinen todellisuus (Näkymä 3 ja 4).

Suomeksi voidaan puhua siis neljästä näkökulmasta:

  • Psyyke (mieli, tunteet, ajattelu) eli Näkymä 1
  • Toiminta (käytös, tekeminen) eli Näkymä 2
  • Kulttuuri (yhteiset arvot ja uskomukset) eli Näkymä 3
  • Ympäristö (systeemi, rakenne) eli Näkymä 4

Monet johtajuuteen liittyvät toimenpiteet ovat haastavia siksi, että katsomme niitä vain yhdestä näkökulmasta. Strategia on parhaimmillaan jokaisen näkökulman todellisuudesta ammentavaa ennakointia. Kuten tässä rakentamassani “neljän näkökulman strategiatyössä”.

 

Tylsämielisimmillään strategia on vain oikean alakulman (Näkökulma 4: systeemi ja rakenne) analyysia toimintaympäristöstä. Mekanistiset mallit eivät toimi kompleksisessa todellisuudessa.

Mutta hetkinen…mikä onkaan todellisuuden luonne? Onko se kompleksinen vai mekanistinen vai millainen se “oikeasti” on? Vastaus tähän riippuu siitä maisemasta, jolta maailmaa katsomme.

Kerrokset ja maisemat ovat avain ihmisten ymmärtämiseen

Maailmaa on mahdotonta ymmärtää ilman ymmärrystä maailmankuvista.  Filosofiassa ja psykologiassa pidetään itsestään selvänä sitä, että maailma ei ilmaannu samanlaisena kaikille. Riippuen “kerroksesta”, jolla elämme, maailma näyttäytyy hyvin erilaisena.

Tämän asian unohtamiselle olen antanut nimen konsensustodellisuuden harha.

Kerroksesta yksi näkyvä maisema on minäkeskeinen. Tietoa ja totuutta määrittää minun henkilökohtainen näkökulmani. Ajattele gangsta-rappia, päiväkoti-ikäisen lapsen ajattelua, Conan Barbaaria, viidakon lakia ja Donald Trumpia. Noin 6 prosenttia aikuisväestöstä globaalisti asuu tässä kerroksessa. 

 

Kerroksesta kaksi näkyvä maisema on ryhmäkeskeinen.

Tietoa ja totuutta määrittää meidän sisäryhmämme näkemys.

Ajattele urheilufanitusta, fundamentaalista uskonnollisuutta, protektionismia, nationalismia, mafiaa, moottoripyöräjengejä, meidän maa ensin-politiikkaa ja traditionaalinen ajattelu.

Noin 58 prosenttia aikuisväestöstä globaalisti asuu tässä kerroksessa. 

 

Kerroksesta kolme näkyvä maisema on tiedekeskeinen. Tietoa ja totuutta määrittää empiirinen tutkimus, edistysusko, ajattelun vapaus, tasa-arvon perusperiaatteet, tiede yleisellä tasolla ja moderni ajattelu.

Kerroksesta neljä näkyvä maisema on moniarvoinen. Tietoa ja totuutta määrittää tiedon ja totuuden suhteellisuus ja sidonnaisuus kontekstiin eli asiayhteyteen (“sinulla on sinun totuutesi, minulla on minun totuuteni”), totuuden hierarkisen luonteen kieltäminen, yhteiskuntarakenteiden vaikutus yksilöön, marginaaliryhmien nostaminen pois marginaaleista, radikaali ilmaisunvapaus, taiteen, yhteiskunnan ja tieteen normien kyseenalaistaminen teoriassa ja käytännössä, ekologia, feminismi, LBQTQ ja postmoderni ajattelu. Noin 35 prosenttia aikuisväestöstä globaalisti asuu tässä tai sitä edeltävässä kerroksessa. 

Kerroksesta viisi näkyvä maisema on moniulotteinen.

Tietoa ja totuutta määrittää itsereflektio, evoluution ulottaminen tietoisuuteen, leikkisyys, paradoksien sietokyky, maisemiin kohdistuvan samastumisen väheneminen, tiedon näkeminen työkaluna ja monia näkökulmia ymmärtävä mutta samalla niiden arvottamiseen kykenevä ajattelu.

Tätä moniulotteista maisemaa vastaavaa ajattelua voidaan kutsua nimellä integraalinen ajattelu. Siinä, kuten jokaisessa muussakin kerroksessa, on omat alavaiheensa. Jakamassani linkissä elokuvaesimerkeistä käytetään erilaisia värikoodeja. Teal ja Turquioise ovat yleisesti käytettyjä värisymboleja integraalisesta maisemasta.

Noin 1–5 prosenttia aikuisväestöstä globaalisti asuu tässä kerroksessa. 

Mutta hetkinen…minähän olen välillä jokaisessa kerroksessa! Apua, olenko hullu? 

Et ole. Kerrostalomalliin kuuluu viisi rakennuspalikkaa. Kerrosten ja näkymien ohella tyypit, tajunnan tilat ja kehityslinjat ovat osa mallia. Eritoten kehityslinjat (katso alempaa) auttavat ymmärtämään, miten olemme joissain asioissa aivan uunoja, ja joissain asioissa briljantteja.

Tyypit ohjaavat huomiomme ja energiamme suuntaa

Tyypit ovat vähän kuin sisustustyylejä. Olitpa missä tahansa kerroksessa, tyylisi sisustaa on tietynlainen: pelkistetty, runsas, selkeälinjainen, rönsyilevä… Nämä typologiset kaavat ovat kuin automalli. Sitä ei voi muuttaa, mutta tuunaamisen varaa on valtavasti – kuten myös alkeellisempia ja kehittyneempiä malleja; ajattele vaikkapa Enneagrammi-8 -tyypin kahta edustajaa: Donald Trumpia (kerros 1) ja Barack Obamaa (kerros 4/5).

Mainioita lähteitä enneagrammiin ovat kirjat Enneagrammin viisaus, Tunnetko enneatyyppisi ja myös suomalainen, hieman vanhempi teos, Yhdeksänkulmainen peili. Olen myös kirjoittanut omassa teoksessani Kukoistavan johtamisen käsikirja aiheesta.

Tässä linkkejä kolmeen tyyppiin, joista oli puhe:

Kolmonen, Seitsemän ja Yhdeksän

Olen myös kehittänyt Johtotyypit -koulutuksen aiheesta.

Katso lisää alta jos olet kiinnostunut.

Olotilat auttavat säätämään ja säästämään johtajuuden koneistoa

Olotilat tulevat ja menevät kun taas maisemat ja kerrokset ovat verrattain pysyviä. Tilojen vaikutus johtamiseen on valtava. Ne ovat kuin vaihdekeppi, jolla voimme säädellä sekä sisäistä tempoamme, että estää koneistoa hajoamasta. Vaihteiston tarkoitus on säätää koneen liikettä vastaamaan kierroksia.

Olotilat vaihtelevat useimmilla olosuhteiden vaikutuksesta automaattisesti, mutta olotilan vaihtaminen tietoisesti on johtajuuden keskeisiä haasteita.

Tiedätkö miten rauhoittua haastavassa keskustelussa? Osaatko kytkeä tekemisen ja suorittamisen moodin pois päältä halutessasi? Millaisin keinoin innostat itseäsi ja vaikutat muihin olematta hyökkäävä? Näihin kysymyksiin olotilojen kehittäminen vastaa.

Hyödyllinen malli on jakaa tilat neljään.

Fyysisen olotilan hallinnassa on tärkeää pysytellä kuvion oikealla puolella.

Yritä fokusoitua 90 minuutin ajaksi työtehtävään jos olet yksin, ja pitää sitten 15 minuutin tauko. Jos olette kokouksessa, pitäkää huoli, että siihen on suunniteltu taukoja.

Kaikkein tärkeimpänä isossa kokonaiskuvassa on se, että Työn ohella sinulla on kehittäviä Harjoituksia, ja näiden vastapainona molempia vakavasti uhkaava Harrastus (tai useampia!). Näiden avulla olotilasi ovat “horisontaalisessa tasapainossa”.

Kehityslinjat avaavat ja laajentavat johtajuuden osaamisalueita

Kehityslinjat auttavat näkemään miten eri tasolla osaamisemme voi eri alueilla olla. Kollegani Alan Watkins erottelee toisistaan johtajuuteen vaikuttavat sisäiset ja ulkoiset kehityslinjat. Kuviossa kirjain “L” viittaa tasoon (Level). Mitä korkeammalla tasolla kukin osaamisen tai älykkyyden laji on, sitä taitavampi kyseinen johtaja tuolla alueella on.

Fyysinen, emotionaalinen ja kognitiivinen äly, arvomaailma / etiikka ja egon kehitys (itsetuntemus, itsereflektio, introspektiivinen älykkyys) ovat Watkinsin mukaan viisi tärkeintä sisäistä kehitysaluetta johtajuudessa. Minä lisäisin tähän vielä henkisen älykkyyden eli kyvyn kohdata, kysyä ja vastata kysymykseen “mikä on elämässä kaikkein tärkeintä”. HUOM: Fyysinen äly tai kinesteettinen äly ei ole vain kovaa tempoa tai kykyä selvitä pienillä unilla; se on myös kehon hienovaraisemman energian kokemisen taitoa ja kykyä reagoida kehollisiin signaaleihin niin henkilökohtaisella kuin sosiaalisella tasolla.

Käytöksen säätely, verkostoituminen ja vaikuttavuus (toisiin ihmisiin k.o. verkostoissa) ovat Watkinsin mukaan kolme keskeisintä ulkoista kehitysaluetta johtajuudessa.

Kerrostalomallia käyttäen voidaan hieman yksinkertaistaa. Voimme olla missä tahansa näistä johtajuuden kehityslinjoista joko kerroksessa 1, 2, 3, 4 tai 5. Kehityslinjojen kokonaiskuvan pitää olla organisatorista asemaamme vastaavalla tasolla.

Tämän avulla on myös helppoa suorittaa henkisen kasvun tarveanalyysi. Mitä näistä linjoista sinun olisi hyödyllistä kehittää ja miksi? Millainen vaikutus muihin linjoihin, omiin tai organisaation tavoitteisiin, ja muihin ihmisiin tuolla kasvulla olisi?

Lisää kysymyksiä?

Ota yhteyttä!

jpjako@gmail.com / 050-4037785