Kirjamme on ilmestynyt!

Nyt se on täällä!

Kestävä henkinen kehitys, nimittäin.

Kirjamme – josta sain juuri käsiini omat tekijänkappaleeni – on henkisyyden käsitettä avaava, selkeyttävä ja monipuolistava ajattelun työväline.

Olemme molemmat kirjoittajat koulutukseltamme uskontotieteilijöitä. Meillä molemmilla on taustalla myös filosofiaa, systeemiajattelua ja tulevaisuudentutkimusta. Nämä ovat yhdistyneet integraalisessa ajattelussa, josta olemme kirjoittaneet yhdessä edellisen kirjamme Kokonaisuuden näkemisen taito (2021, 2. painos, loppuunmyyty). Lähestymme siis henkisyyttä ilmiönä monesta eri suunnasta.

Moninäkökulmaisuus tekee uudesta kirjastamme haastavan, mutta toivon mukaan myös palkitsevan. Haastavan siksi, että tuomme monia uusia avauksia ja näkökulmia aiheeseen. Niiden ymmärtämisessä voi mennä aikaa ja vaivaa. Palkinto tulee toivon mukaan siitä, että saamme lukijan tajunnan laajentumaan. Se on itseisarvo, joka voi tuntua yhtä mukavalta kuin leikki lapselle tai rokinsoitto aikuiselle. (Jos rokinsoitto ei miellytä, korvaa analogia vaikka oopperalla.)

Seitsemän harhakuvaa henkisyydestä

Henkisyys on sellainen aihe, että sen ymmärtää helposti väärin. Tässä muutama yleinen väärinymmärryksen aihe:

1. Henkisyys on sitä, että valaistuu. 
2. Henkisyys on sitä, että uskoo johonkin.
3. Henkisyys on jotain, joka on tarkoitettu muille.
4. Henkisyys on jotain, mistä ei saa mitään otetta. 
5. Henkisyys on hipeille ja hörhöille. 
6. Henkisyys on jotain, millä ei ole mitään tekemistä käytännön elämän kanssa.
7. Henkisyys on tarpeetonta. 

Sitten korjataan väärinymmärrykset:

1. Valaistuminen on kokemus siitä, että täällä ei ole ketään kotona erillisenä yksilönä. Se vain tuntuu siltä. Ja niin tuntuu kaikista muistakin. Joita ei myöskään ole. Mitä jää jäljelle? En tiedä, mutta sen tiedän, että henkisyys on kokemuksen ohella todella paljon muuta. Maailma on täynnä valaistuneita olentoja, jotka eivät osaa matematiikkaa, eivätkä johtaa, eivätkä rakentaa taloja. Kuitenkin tarvitsemme näitäkin henkisiä taitoja: matematiikkaa, johtamista ja rakennusten suunnittelua. Kaikkihan ne ovat  hengen tuotteita.
2. Uskominen viitaa siihen, että pidän jotain mahdollisena, vaikka en ole vielä nähnyt sitä. Voin uskoa siihen, että huomenna sataa. Voin uskoa käsitteeseen nimeltä jumala. Voin uskoa itseeni. Kaikki nämä uskomisen muodot ovat henkisiä, eli ne tapahtuvat käsitteiden kautta välittyneessä tietoisuudessa. Uskominen on siis henkistä aktiviteettia, mutta henkisyys on paljon muutakin kuin uskomista.
3. Henkisyys on kaikkien ominaisuus. Koska henkisyys on aina sisäistä, kokemuksellista toimintaa, ja ihmisillä on sisäinen elämä, ei ketään ole suljettu henkisyyden ulkopuolelle. Se, miten tätä henkisyyden aluetta käytämme – jääkö se vajaakäytölle vai olemmeko lähteneet tutkimaan sen ulottuvuuksia, tasoja, tiloja, linjoja ja tyylejä – vaihtelee kovastikin.
4. Henkisyydestä on samalla lailla haastavaa saada otetta kuin mistä tahansa käsitteestä. Jos emme määrittele sitä, ote lipsuu. Jos määrittelemme sen selkeästi, voimme alkaa tarkastella tuon määritelmän kokonaisuutta eri puolilta. Kirjassamme olemme pyrkineet tekemään juuri tätä.
5. Hipit ja hörhöt ovat vähän kuin LP-levyjen keräilijät suhteessa musiikkiin. Heille henkisyys saattaa olla kovastikin innostava aihe, jopa fanaattisuuteen asti. Tosiasia on, että jokainen hengittävä olento on henkinen, ihan jo määritelmällisesti. Kyse on vain siitä, missä määrin ja mistä kulmasta lähestymme henkisyyttämme. Kaikilla on oikeus musiikkiin, ja kaikki myös sitä kuulevat – toiset sitten kuuntelevat hieman hartaammin. Mutta näihin bileisiin ovat kaikki saaneet syntyessään kutsun!
6. Henkisyys luo perustan kokemuksen tulkinnalle. Mitä monipuolisemmin ja laajemmin osaamme tulkita itseämme, ihmissuhteita tai paikkaamme kosmoksessa, sitä taitavammin osaamme toimia erilaisissa käytännön tilanteissa. Eikä mikään ole sen praktisempaa kuin käytännön tilanteissa toiminta!
7. Henkisyys on tarpeetonta tasan siinä suhteessa, missä kokemusten tulkinta, merkityksellisyys ja toiseen ihmiseen samastuminen on tarpeetonta. Jos pärjäämme ilman näitä asioita, niin sitten henkisyys on tarpeetonta. Jos taas kaipaamme parempaa tulkintaa, syvempää merkityksen kokemusta ja toisten ihmisten ymmärtämistä, sitten henkisyys on ainoa asia, mihin kannattaa paukut asettaa.

Tässä muutamia ajatuksia kirjan pohjalta.

Tervetuloa mukaan kirjan julkkareille. Pidämme kahdet julkiset julkkarit Helsingissä 15.9. klo 17.00 Rosebudissa ja Turussa 22.9. klo 15.00 yliopiston humanistisen tiedekunnan Arcanum-rakennuksessa.