Mieli on käyttöliittymä todellisuuden ja olotilan välillä.
Toistanko?
No, samaan hintaan se menee: mieli on käyttöliittymä todellisuuden ja olotilan välillä.
Todellisuus, eli ulkoinen maailma, on perin monimutkainen. Olotilamme heijastaa tuota monimutkaisuutta joko koetulla stressillä ja hälyllä, tai – monimutkaisuuden pusertuessa selkeyttävän seulan läpi – rauhallisuudella ja tasapainoisuudella.
Jos siis koet stressiä, mieti miten toimiva mielesi seula on.
Annan esimerkin.
Juttelin tänään asiakkaani kanssa keskeneräisistä asioista. Hänen toimenkuvassaan on monta asiaa, joita hänen pitää odottaa muilta. Vasta sitten hän pystyy edistämään noista asioista riippuvaisia projekteja.
Tällainen muista riippuvainen keskeneräinen epävarmuus kuormittaa.
Annoin yksinkertaisen neuvon. Pyysin asiakastani kirjoittamaan listan otsikolla “Odotan”. Tuolle listalle sitten laitettiin parkkiin odottamaan kaikki ne muista riippuvaiset asiat.
Olo huojentui.
Tällaiset pikku temput ovat painoaan arvokkaampia. Niiden avulla monimutkainen ja systeeminen todellisuus saa seulan, jonka kautta se heijastuu mieleen. Listan avulla mielessä asiat eivät enää palaudu, pamppaile ja pompi.
Odotan-lista on kuin henkinen tallelokero, jossa nuo kuormittavat asiat odottavat.
Ja näiden pienten temppujen avulla päivitämme henkistä käyttöliittymäämme – mieltä – pitämällä sen todellisuutta vastaavana.